Vantaan maraton, oma yhteenveto

Vantaa 2015

Eilen sen sitten juoksin.

Nyt on se hetki että voi iloita tuloksesta ja katsastaa vahingot.

Plussapuolella on nettotulos 4:07:55, paransin 2013 tulostani muutaman sekunnin alle 7 minuuttia. Tavoitehan oli minulla 4:10 joten olen tyytyväinen. Plussapuolella on myös se, että juoksin hyvin tasaisesti ja keskivauhtini oli 5:52, keskisykkeeni 160  ja maksimi 176. Eli juoksin aika tavalla anaeroobisella kynnykselläni, oma maksimisyke on 188 ja siihen ei tarvinut kiivetä. Tosin, kylmällä säällä oli oma sykettä jarruttava vaikutus. Se, että anaeroobista työtä on tullut tehtyksi, tietää siitä että laktaattia alkoi muodostumaan toisella kiepillä. Jalat jaksoivat hyvin loppuun saakka ja jaksoin vielä hyvän loppukirin.

Miinuspuolella oli taas ihan oudot tuntemukset vähän aikaa maalintulon jälkeen. Käsistä lähti puristusvoimat, hillittömät kylmäpuuskat täristytti ja vasemman epäkkään keskiosa kramppasi ja jäi jumiin näin, etten pystynyt nostamaan kyynärvartta yli olkapään tason eikä olkanivelen sisäkierto toiminut. Naapuri auttoi mulle fleecen päälle ja veti vetoketjun kiinni kun omilla käsilläni en saanut mitään aikaiseksi. Hiukan mietitytti, miten pystyn ajamaan kotiin. Autossa lämppärit kaakkoon (musa myös) ja kotona pikku koiralenkin jälkeen ammellinen kuumaa vettä – sillä lähti isojumi selästä ja sain liikkuvuuden takaisin vaikkakin hiukan kivuliaan sellaisen.

Miinupuolelle jäi myös Puman juoksukenkä – se painoi välillä pahasti jalkapöytään jo toisella kiekalla, viimeisellä en sitä enään huomannut kuten ei muutakaan pientä kipua mutta kun maalintulon jälkeen endorfiinit olivat laantuneet, pystyin kävelemään vaan kompuroiden – ja kun olin vetänyt tuplaumpparit solmuiksi, en mun kohmeisillä voimattomilla näpeillä niitä saanut auki ihan heti. Olisi ollut huoltotiimilaiselle tällä kertaa kyllä tarvetta …

Se oli aika kova kisa. Ja taso oli hyvä – oma ikäluokkani nainen oli myös naisten paras 2:58:55 tuloksella, naisia meni matkaan yhteensä 159 ja maaliin tuli 153, minä olin niistä 89. Alle neljän tunnin daameja oli 64. Osaanottajia oli yhteensä 669 ja kerrankin naiset sai nauttia siitä näystä, että miesten vessoihin on jonot… Vantaan Maratoni on sen verran tylsä kisa ja kylmän kelin aikaan että sinne osallistuu lähinnä vain tosijuoksijoita. Maisemat kun ei juuri vaihdu – sama Ruskeasanta 4 kertaa, sama Teboili 4 kertaa. Matkan varrelle mahtui kyllä sinnikästä väkeä – neljä-viisi tuntia siinä viimassa kannustamassa on melkoinen suoritus! Eräällä kadunpätkällä oli muutaman talon yhteisvoimin ihan kunnon bileet pystyssä ämyreineen ja Velmu Ry (Vantaan Elävän Musiikin Yhdistys) oli Koisotielle rakentanut oman lavan jossa oli aina joku rokkibändi soittamassa.

Eli kyllä tämä meni hyvin vahvasti plussan puolelle näin loppupeleissä!

Ambitini kertoi hetki sitten automaattiseksi palautumisajaksi vielä 101 h, en sitä orjallisesti aio noudattaa vaan pari päivää otan iisisti ja koetan saada liikkuvuuden ongelmattomaksi – vaikka Keski-Espoon Uimahallin terapialtaassa. Eli sen vertaa pelaan lukkariani uusiksi nyt, että korostan parina päivänä palauttavaa ja huoltavaa toimenpidettä, ei niinkään kehittävää.

Levossa kehittyy – mutta lepo voi olla palauttavaa tai sitten nakertavaa. Nakertavaa lepoa en aio harrastaa :).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s